torstai 24. maaliskuuta 2011

etsintäkuulutus!!

Onko kukaan löytänyt kadonnutta motivaatiotani? Se on karannut jonnekin, piileskelee mokoma minulta. Tarvitsisin nyt sellaisen energianpurkauksen, jonkun asian saamaan minut taas innostumaan. Ehkäpä se ensi maanantain töihinpaluu auttaa tähän oloon... mutta kun se motivaatio palata töihin on ihan kateissa!

Tiedättekö, olen vähän lamaantunut. Se on inhottava tunne kun ainoa asia mikä jaksaa kiinnostaa on kotona mölliminen, telkkarin katsominen tai surffailu netissä. Haluaisin niin kovasti taas innostua jostain asiasta: töistä, häistä, asunnon etsimisestä tai jostakin. Vaikka lapsenteosta?

Tiedän, että uudelleen raskautuminen on ehkä pidempikin prosessi ja tietenkin meidän taustalla myös pelottava sellainen. Mutta kuitenkin, jos saan alkaa suunnittelemaan tätä lapsentekoprojektia niin se on minulle suorastaan terapiaa. Pääsen konkreettisesti tekemään jotain tämän olotilani eteen enkä vaan passiivisena ottamaan vastaan sitä mitä tapahtuu. Laskemaan kiertopäiviä, odottelemaan jännityksellä alkaako kuukautiset vai ei, ostelemaan raskaustestejä. Höpsöä ehkä, mutta terapeuttista.

Koska tämähän on sellainen tilanne, jossa en vain voi luovuttaa. Pakko yrittää vielä. Luovuttaminen ei kuulu ominaisuuksiini. Edellisellä kerralla suorastaan survoin itseni tämän surun läpi, nyt olo on jotenkin erilainen. Melkein luovuttanut. Lueskelin vanhoja tekstejäni kolmen vuoden takaa ja huomasin ihan käsittämätöntä sitkeyttä ja päättäväisyyttä. Haluan löytää ne tunteet jälleen!

Joten jos elämäniloni ja motivaationi lymyilevät siellä jossain niin komentakaahan ne kotia ja äkkiä. Täällä niille olisi tarvetta.




***********************************************************

"Our greatest weakness lies in giving up.
The most certain way to succeed is always to try just one more time."

Thomas A. Edison

***********************************************************

2 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Just eilen kerroin psykologille, että ei YHTÄÄN huvittais mennä töihin. Se piti sitä ymmärrettävänä. Jopa kannusti jäämään kesäksi kotiin hyvällä omallatunnolla. Oli ihan kiva saada synninpäästö senkin asian suhteen. Nyt vielä täytyy jaksaa (tai siis mikään pakkohan ei ole) muutama viikko ja sitten se on ohi. Meillä molemmilla.

Elina kirjoitti...

Mä sain samanlaisen synninpäästön. Ja sanoi vielä että on ihan hyvä idea viedä lasta pari kertaa viikossa päiväkotiin jos siltä tuntuu. Se, että mä saan kesän vaan OLLA, on kertakaikkisen ihana ajatus.