Niin, se mulla on.
Imetys sujuu hienosti. Mutta mulla on agsti. Just nyt en jaksais, ei huvittais eikä kiinnostais. Varsinkin öisin mua ärsyttää ihan hirveesti se että pitää imettää. Jos mä nyt lopettaisin pelkän tympimisen takia niin mua harmittais todellakin myöhemmin, et sitähän mä en meinaa tehdä. Mut ärsyttää.
Poika meuhkaa tissillä. Ei raivoa mut meuhkaa. Potkii, venkoilee, raapii, venyttelee nänniä ja tekee kaikkea muutakin... ja saattaa kesken imetyksen ilman mitään varoitusta PULAUTTAA: kesken kaiken! Ärrsssyttävää.
Huoh. Toivottavasti menee pian ohi tämä angsti. Haluaisin taas tykätä imetyksestä.
1 kommentti:
Mulla on hetkittäin samaa angstia (poika 2 kk). Illalla, kun ollaan seitsemästä asti oltu olevinaan pikkuhiljaa laittamassa vauvaa unille, ja se edelleen kymmeneltä roikkuu tissillä. Potkii, venkoilee, raapii, venyttelee nänniä... tuttu lista. Imetän useimmiten nojatuolissa ja nyt tuo yltää sopivasti potkaisemaan toista käsinojaa niin että käytännössä ponnistaa niin hurjasti, että ensin venyttää tissin mukanaan ja sitten päästää irti. Ja hirveän riehumisen ja örinän kanssa äkkiä takaisin tissille. Ei se ole edes mitään syömistä, kunhan vaan haluaa lussuttaa ja olla äiskän lähellä - luulisin.
Juuri pääsinkin eroon edellisestä imetysangstista, joka aiheutui kummallisista 5-10 minuutin imetyksistä. Aina kun ehdin asettua telkkarin eteen mukavasti ja valmistauduin pidempään unia edeltävään imetykseen, vauva muka lopettikin jo 5 minuutin jälkeen ja joko nukahti tai pulautti. Tuosta on onneksi päästy jo.
Mutta juu, tällä hetkellä tuntuu siltä että iltaisin pitäisi antaa jotain muuta sapuskaa kun en vaan yksinkertaisesti jaksa istua kolmatta tuntia imettämässä, kun vauva vehtaa omiaan eikä edes syö kunnolla.
Lähetä kommentti