maanantai 16. toukokuuta 2011

Aurinko


Kappale kertomaan tunteistani. En vaan jaksaisi enää olla surullinen, en jaksaisi tätä kaikkea. Haluaisin niin kovasti olla ihan tavallinen, haluaisin niin kovasti olla se keskivertokansalainen jonka elämän suurin murhe on ilkeä työkaveri, ryppy silmäkulmassa, lasten sydänsurut tai vaikka lattialle hajonnut maitotölkki. Ei enää kuolleita vauvoja.

Ylihuomenna on perinnöllisyyspolin käynti.
Pelkään.

Ei kommentteja: