Lasten vaatteet on niin ihania!
perjantai 25. tammikuuta 2013
torstai 24. tammikuuta 2013
Huh
Vähän haastavaa tuo matkustaminen rattaissa yksi lapsi ja pulkassa toinen. No ei muuten mut toi hiekoitushiekka vähän haittaa menoa.
Käytiin neuvolassa, paino laskenut (ei ihme noron ja viikon syömättömyyden jälkeen) pituutta oli tullut onneksi hiukan taas niin ei tarvii huolehtia.
Terkka sanoi että periaatteessa Puolivuotias ei enää tarvitse ruokaa Öisin. Että kohta vois harkita unikoulua.... Jaajaa. Pitää pistää harkintaan. Yksilöitä nää lapset on. Iso U ei enää 7kk iässä syönyt Öisin. Mut katellaan rauhassa et tapahtuuko tässä mitään muutosta parin kuun aikana. Jos ei niin katotaan sitten.
keskiviikko 23. tammikuuta 2013
rytmikello epätahdissa
siis mua niin sapettaa! Tyhmä noro pilasi kaiken! Meillä oli tosi hyvä
rytmi päivässä O:n kanssa ja yötkin alkoi menemään jotenki nätisti
niin nyt se taudin jäljiltä kaikki on ihan sekaisin! Nukkumiset,
syömiset ja kaikki! Ja tuloksena on kiukutteleva ja itkevä vauva. Tai
emmätiiä mitä se nyt kiukkuaa. aina voi tietty syyttää hampaita.
Mut miten vaikeeta taas voikaan olla löytää se rytmi takas?
Ja sit tänään kun tosiaan käytiin shoppailemassa, mentiin bussilla kaupunkiin molempien lasten kanssa ja sit Isosisko jäi mummin luo viettämään päivää ja mä menin o:n kanssa ostoksille. No se meni ihan hyvin, periaatteessa. EIhän tuon kanssa kyllä voi oikeesti olla ostoksilla. Koko ajan on joku tilanne päällänsä ja koko ajan mielessä tikittää rytmikello- ruoka-aika, päikkäriaika, ruoka-aika, päikkäriaika... sit sitä yrittää ajoittaa bussimatkan ja kotimatkan siten että pääsisi kotiin oikeeseen aikaan syöttämään vauvaa ja kuinkas käykään - MÄ MYÖHÄSTYIN siitä bussista mihin olin kuvitellut ehtiväni ja tadaa!!!!! Rytmikello sekaisin.
Se tarkoitti sitä, että koko 15 min kävelymatkan bussipysäkiltä kotiin O huusi kuin syötävä. Kotona sille kelpasi vain maito ja sit ei uni meinannut enää tulla mut tulikin sit huudon kanssa. No sit se heräs kun joku röyhy oli jäänyt masuun pyörimään ja ei enää nukahtanut uudelleen ja sit ois ollu ruoka-aika mut se oli niin väsy et eihän se syönyt ja sit se vaan huusi ja itki ja ei enää suostunut käymään nukkumaankaan ja sit tää äippä niin sanotusti LOST IT ja mä raivoissani viskelin tutteja ja vilttejä ympäri makkaria....
HUOH. No sit mä pakkasin sen vaunuihin ja pistin ulos nukkumaan.
Mut mä en halua enää ikinä lähtee bussilla vauvan kanssa kaupunkiin!!!! Miks ei vois olla vähän hyvätuloisempi ja omistaa kahta autoa?! Mut koska näin ei oo niin se tarkoittaa että mä homehdun sitten lopputalven täällä kotona enkä lähde minnekkään vauvan kanssa. että nähdään sitten vaikka kesällä. Ei ostoksille, ei kahvilaan, ei lounaalle NADA. Koska jos rytminvaihdos tekee tälle lapselle näin hirveen raivon niin ei sitä kukaan jaksa. Tai mä en ainakaan.
AARGH!!!!
Mut miten vaikeeta taas voikaan olla löytää se rytmi takas?
Ja sit tänään kun tosiaan käytiin shoppailemassa, mentiin bussilla kaupunkiin molempien lasten kanssa ja sit Isosisko jäi mummin luo viettämään päivää ja mä menin o:n kanssa ostoksille. No se meni ihan hyvin, periaatteessa. EIhän tuon kanssa kyllä voi oikeesti olla ostoksilla. Koko ajan on joku tilanne päällänsä ja koko ajan mielessä tikittää rytmikello- ruoka-aika, päikkäriaika, ruoka-aika, päikkäriaika... sit sitä yrittää ajoittaa bussimatkan ja kotimatkan siten että pääsisi kotiin oikeeseen aikaan syöttämään vauvaa ja kuinkas käykään - MÄ MYÖHÄSTYIN siitä bussista mihin olin kuvitellut ehtiväni ja tadaa!!!!! Rytmikello sekaisin.
Se tarkoitti sitä, että koko 15 min kävelymatkan bussipysäkiltä kotiin O huusi kuin syötävä. Kotona sille kelpasi vain maito ja sit ei uni meinannut enää tulla mut tulikin sit huudon kanssa. No sit se heräs kun joku röyhy oli jäänyt masuun pyörimään ja ei enää nukahtanut uudelleen ja sit ois ollu ruoka-aika mut se oli niin väsy et eihän se syönyt ja sit se vaan huusi ja itki ja ei enää suostunut käymään nukkumaankaan ja sit tää äippä niin sanotusti LOST IT ja mä raivoissani viskelin tutteja ja vilttejä ympäri makkaria....
HUOH. No sit mä pakkasin sen vaunuihin ja pistin ulos nukkumaan.
Mut mä en halua enää ikinä lähtee bussilla vauvan kanssa kaupunkiin!!!! Miks ei vois olla vähän hyvätuloisempi ja omistaa kahta autoa?! Mut koska näin ei oo niin se tarkoittaa että mä homehdun sitten lopputalven täällä kotona enkä lähde minnekkään vauvan kanssa. että nähdään sitten vaikka kesällä. Ei ostoksille, ei kahvilaan, ei lounaalle NADA. Koska jos rytminvaihdos tekee tälle lapselle näin hirveen raivon niin ei sitä kukaan jaksa. Tai mä en ainakaan.
AARGH!!!!
Mama went shopping
Kävin shoppailemassa! Monet valittaa ettei pojille ole kivoja vaatteita..... Kyllä mun mielestä on! Kattokaa näitäkin!
Ja ostin itselleni jotain myös- uudet arskat kevätaurinkoon!!!!
keskiviikko 16. tammikuuta 2013
Kuukauden päivitystauko!
Aikamoista. Käyköhän täällä enää kukaan edes lukemassa... No, kirjoitan pikaisesti kuulumisia kun lapset nukkuu. Meillä sairastettiin koko perheen voimin juuri Norovirus. Hyhhyh. Pikku O ei vieläkään suostu avaamaan suutaan lusikalle, maitoa onneksi menee pienissä erissä niin ei tarvitse huolestua kuivumisesta.
Pikku O kävi myös allergiatesteissä tässä taannoin. Ihopistokokeissa. Kaikki olivat negatiivisia, jonka jälkeen lääkäri ehdotti meille kahden viikon maidotonta kuuria. On se kumma, se lääkäri ei kuunnellut meitä ollenkaan kun sanottiin että me ollaan jo kaksi kertaa oltu maidottomalla kuurilla ilman mitään tuloksia, silti se meinas että ollaan taas. No ensin meinattiinkin, kunnes huomattiin että O ei suostunut juomaan maidotonta korviketta lainkaan! Ja kun meidän vaisto sanoo että kyseessä ei ole maitoallergia vaan ihan vain atooppinen iho kuten isälläänkin.
No, saapi nyt nähdä. Kortisonikuuri on nyt takanapäin ja iho taas huippukunnossa. Katsotaan miten nyt käy, että lähteekö se taas pahenemaan. Kevättä kohti sen pitäisi helpottaa jos on ihan vain atopiaa eikä mitään allergiaa. O:n ihohan lehahtaa aina silloin tällöin punaiselle ihottumalle, mutta mihinkään tiettyyn ruoka-aineeseen ei olla osattu sitä yhdistää! Jos on atopiaa niin iho voi kuulemma reagoida ihan mihin vaan ja yllättäen.
Tämän blogin kohtalo minua hiukan mietityttää. Mikä tämän tarkoitus on ja mitä tälle tapahtuu nyt jatkossa... Toisaalta pidän siitä, että tämä on olemassa mutta jotenkin aika ja energia ei meinaa riittää päivittämiseen. Jos en innostu taas päivittämään tätä kevään tullen niin sitten sanon blogille hyvästit. Mutta annan vielä vähän armonaikaa!
Hyvää tätä vuotta lukijoilleni, jos täällä vielä sellaisia sattuu olemaan!
Pikku O kävi myös allergiatesteissä tässä taannoin. Ihopistokokeissa. Kaikki olivat negatiivisia, jonka jälkeen lääkäri ehdotti meille kahden viikon maidotonta kuuria. On se kumma, se lääkäri ei kuunnellut meitä ollenkaan kun sanottiin että me ollaan jo kaksi kertaa oltu maidottomalla kuurilla ilman mitään tuloksia, silti se meinas että ollaan taas. No ensin meinattiinkin, kunnes huomattiin että O ei suostunut juomaan maidotonta korviketta lainkaan! Ja kun meidän vaisto sanoo että kyseessä ei ole maitoallergia vaan ihan vain atooppinen iho kuten isälläänkin.
No, saapi nyt nähdä. Kortisonikuuri on nyt takanapäin ja iho taas huippukunnossa. Katsotaan miten nyt käy, että lähteekö se taas pahenemaan. Kevättä kohti sen pitäisi helpottaa jos on ihan vain atopiaa eikä mitään allergiaa. O:n ihohan lehahtaa aina silloin tällöin punaiselle ihottumalle, mutta mihinkään tiettyyn ruoka-aineeseen ei olla osattu sitä yhdistää! Jos on atopiaa niin iho voi kuulemma reagoida ihan mihin vaan ja yllättäen.
Tämän blogin kohtalo minua hiukan mietityttää. Mikä tämän tarkoitus on ja mitä tälle tapahtuu nyt jatkossa... Toisaalta pidän siitä, että tämä on olemassa mutta jotenkin aika ja energia ei meinaa riittää päivittämiseen. Jos en innostu taas päivittämään tätä kevään tullen niin sitten sanon blogille hyvästit. Mutta annan vielä vähän armonaikaa!
Hyvää tätä vuotta lukijoilleni, jos täällä vielä sellaisia sattuu olemaan!
lauantai 15. joulukuuta 2012
Mihin tää aika oikein katoaa
EN jaksa ja kerkii päivittää ees blogia! :)
Mut pikaisesti - meillä menee hyvin! Pikku O on ihana ihana ihana vauva. Hyväntuulinen ja nauravainen. Yöt on vähän mitä on, mut nyt kaks viimeisintä vain 2 herätyksellä. :D
Soseet maistuu, tissi maistuu ja maitopullo maistuu. Meillä kääntyillääkin jo, vähän vaille 4kk O kääntyi!!!
Mut pikaisesti - meillä menee hyvin! Pikku O on ihana ihana ihana vauva. Hyväntuulinen ja nauravainen. Yöt on vähän mitä on, mut nyt kaks viimeisintä vain 2 herätyksellä. :D
Soseet maistuu, tissi maistuu ja maitopullo maistuu. Meillä kääntyillääkin jo, vähän vaille 4kk O kääntyi!!!
torstai 15. marraskuuta 2012
Kolmikuinen pikku O
Meidän vauveli on jo kolme kuukautta ja rapiat päälle! Huisia!
Pikku O syö hela tiden, myös yöllä. Siksipä meillä aletaan piakkoin maistelemaan jotain vähän tuhdimpaa tavaraa. Bataattia kaiketi ensin. :) Pikku O oli kasvanut myös hienosti, nyt painoa on jo 6100g ja pituutta 59,6 cm. Eli oon aika ylpeä että mun tissimaidolla on kasvettu noin hienosti. No kyllähän se välillä on saanut korviketta ja velliäkin mut käytännössä suurin osa ravinnosta on tullut meikäläisen tisseistä.Syömistahti on vaan niin kovin tiuha että tämä äippä alkaa olemaan tyhjiin imetty. (heh). Että jospa mössöt pitäis vähän paremmin pojan nälkää!
Meidän päivärytmi kolmen kuukauden ikäisen vauvan kanssa:
6.30-8.00 Herätys
8.30-9.00 Ekoille unille, kesto 2-3h
13.00-14.00 tokille unille, kesto 1.5-2.5h
17.00-18.00 vikoille unille, kesto noin 1h
19.30-20.30 vellipullon kautta yöunille
Sitten kun soseet tulee mukaan kuvioihin, muotoutuu päivärytmikin selkeämmäksi. Nyt ajat heittelee vielä paljon ja tissittelytuokiot on hämärästi jossain unien välimaastoissa. Joskus se syö koko hereilläoloaikansa ja joskus syö vaan kerran eikä suostu enää ottamaan unimaitoja.
Pikku O osaa kolmikuisena:
- nauraa ja hymyillä!
- jokeltaa, kurluttaa ja kiljahdella
- huitoa käsillä niin maan vimmatusti sekä leikkimaton leluja että ihan muuten vaan
- ottaa lelun käsiinsä keskittynein ilmein ja viedä sitä suutaan kohti. Usein se kyllä putoaa käsistä ennen päämääräänsä.
- huutaa kuin kuolema tulisi kun kynsiä leikataan
- huutaa kuin kuolema tulisi kun nälkä iskee
- huutaa kuin kuolema tulisi kun pitää mennä illalla nukkumaan
- melkein osaa ottaa jo varpaistaan kiinni
- tuijottaa lastenohjelmia telkkarista kuin vanha tekijä
- tuijottaa lastenohjelmia telkkarista samalla kun pitäisi syödä
- polskia kylpyammeessa
- herättää äitin kahden tunnin välein öisin
- rapsutella kaikkea: päätä, masua, kaulaa, hihaa, äitin tissiä... (kivoja naarmuja joka paikassa)
- nauraa peilikuvalleen
- seurata isosiskon puuhia silmä tarkkana
- olla niin hellyyttävän suloinen pullukkaposki että tekisi mieli koko ajan vaan pussailla sen poskia
Pikku O syö hela tiden, myös yöllä. Siksipä meillä aletaan piakkoin maistelemaan jotain vähän tuhdimpaa tavaraa. Bataattia kaiketi ensin. :) Pikku O oli kasvanut myös hienosti, nyt painoa on jo 6100g ja pituutta 59,6 cm. Eli oon aika ylpeä että mun tissimaidolla on kasvettu noin hienosti. No kyllähän se välillä on saanut korviketta ja velliäkin mut käytännössä suurin osa ravinnosta on tullut meikäläisen tisseistä.Syömistahti on vaan niin kovin tiuha että tämä äippä alkaa olemaan tyhjiin imetty. (heh). Että jospa mössöt pitäis vähän paremmin pojan nälkää!
Meidän päivärytmi kolmen kuukauden ikäisen vauvan kanssa:
6.30-8.00 Herätys
8.30-9.00 Ekoille unille, kesto 2-3h
13.00-14.00 tokille unille, kesto 1.5-2.5h
17.00-18.00 vikoille unille, kesto noin 1h
19.30-20.30 vellipullon kautta yöunille
Sitten kun soseet tulee mukaan kuvioihin, muotoutuu päivärytmikin selkeämmäksi. Nyt ajat heittelee vielä paljon ja tissittelytuokiot on hämärästi jossain unien välimaastoissa. Joskus se syö koko hereilläoloaikansa ja joskus syö vaan kerran eikä suostu enää ottamaan unimaitoja.
Pikku O osaa kolmikuisena:
- nauraa ja hymyillä!
- jokeltaa, kurluttaa ja kiljahdella
- huitoa käsillä niin maan vimmatusti sekä leikkimaton leluja että ihan muuten vaan
- ottaa lelun käsiinsä keskittynein ilmein ja viedä sitä suutaan kohti. Usein se kyllä putoaa käsistä ennen päämääräänsä.
- huutaa kuin kuolema tulisi kun kynsiä leikataan
- huutaa kuin kuolema tulisi kun nälkä iskee
- huutaa kuin kuolema tulisi kun pitää mennä illalla nukkumaan
- melkein osaa ottaa jo varpaistaan kiinni
- tuijottaa lastenohjelmia telkkarista kuin vanha tekijä
- tuijottaa lastenohjelmia telkkarista samalla kun pitäisi syödä
- polskia kylpyammeessa
- herättää äitin kahden tunnin välein öisin
- rapsutella kaikkea: päätä, masua, kaulaa, hihaa, äitin tissiä... (kivoja naarmuja joka paikassa)
- nauraa peilikuvalleen
- seurata isosiskon puuhia silmä tarkkana
- olla niin hellyyttävän suloinen pullukkaposki että tekisi mieli koko ajan vaan pussailla sen poskia
 |
| huom. kuvaa ei saa kopioida!!!! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)