Poika on maailmassa! 4075g ja 50,5cm. :) hän saapui 7.8.2012 klo 12.30.
Olemme onnellisia!!!!
Published with Blogger-droid v2.0.6
keskiviikko 8. elokuuta 2012
maanantai 6. elokuuta 2012
tihkuva lapsivesi
Niin! Synnärillä ollaan. Alkoi tihkumaan lapsivettä ja synnytystä käynnistellään täällä parhaillaan... eli pian on poika maailmassa!
Toivottakaa onnea matkaan!
Published with Blogger-droid v2.0.6
sunnuntai 5. elokuuta 2012
ei jaksa odottaa
Sänky on pedattu, pullot ja tutit keitetty, vaipat ostettu, hoitopöytä valmiina, imetystarvikkeet valmiina, sairaalakassi pakattu, esikoisen hoitosuunnitelmat tehty...
Ala tulla jo, me ei jakseta enää odottaa!
Minä en jaksa enää odottaa! Olo on niin kovin tukala ja masentunut ja itkuinen, haluaisin että tämä vaihe loppuisi jo ja päästäsiin aloittamaan sitä uutta vaihetta...
Ei viitsisi kotona vaan odotella, mutta mihinkään ei jaksa lähteäkkään kun olo on niin tuskainen. Äh. Mä haluan pois tämän ison mahan ja tämän olotilan!!!
Haluan haluan kaikkea tietenkin. Vauva tulee kun se on valmis, sanotaan. Noh, me kaikki muut ollaan valmiita! Tule nyt jo!
Ala tulla jo, me ei jakseta enää odottaa!
Minä en jaksa enää odottaa! Olo on niin kovin tukala ja masentunut ja itkuinen, haluaisin että tämä vaihe loppuisi jo ja päästäsiin aloittamaan sitä uutta vaihetta...
Ei viitsisi kotona vaan odotella, mutta mihinkään ei jaksa lähteäkkään kun olo on niin tuskainen. Äh. Mä haluan pois tämän ison mahan ja tämän olotilan!!!
Haluan haluan kaikkea tietenkin. Vauva tulee kun se on valmis, sanotaan. Noh, me kaikki muut ollaan valmiita! Tule nyt jo!
lauantai 4. elokuuta 2012
Aamuyön mörköjä
"Mitä jos tää vauva onkin sitten liian iso kun se syntyy? Mitä jos mä en pystykkään siihen? Mitä jos tää menee vaan yliajalle ja kasvaa ja mä repeän tuhanneksi palaseksi synnytyksessä?"
"Mitä jos se ei olekkaan terve?"
"Mitä jos mun suolistosairaus pahenee synnytyksessä ja mä joudun aloittamaan jotain hurjia lääkkeitä siihen?"
"Mitä jos kaikki ei meekkään hyvin ja tää vauva kuolee synnytyksessä?"
"Mitä jos se ei olekkaan terve?"
"Mitä jos mun suolistosairaus pahenee synnytyksessä ja mä joudun aloittamaan jotain hurjia lääkkeitä siihen?"
"Mitä jos kaikki ei meekkään hyvin ja tää vauva kuolee synnytyksessä?"
perjantai 3. elokuuta 2012
torstai 2. elokuuta 2012
hormoneja
Heräsin tänään aamulla aika hyvin nukutun yön jälkeen. Mies nousi tytön kanssa ja sain jäädä vähäksi aikaa nukkumaan. No, oisin saanut jäädä nukkumaan, mutta sen sijaan aloinkin itkemään. Nyyhkin itsekseni siellä sängyssä, en edes tiedä että mitä. Ehkä sitä, että olen henkisesti ihan puhki.
Olen mä fyysisestikin hajalla kun kolottelee ja vihloo ja muuta, mut ennen kaikkea mä oon henkisesti ihan loppu. Pelkään että tämä menee yliajalle, mikä on ihan mahdollista tietenkin! Mutta jos joudun tässä olotilassa olemaan vielä monta viikkoa, en tiedä miten kestän.
Mies ja tytär ei ansaitse tällaista mörköä vaimoksi ja äidiksi. Tiuskin ja mökötän. Olen surullinen ja itkuinen, ja haluaisin niin tämän vaiheen olevan jo ohi! Tämän ajan pitäisi olla iloista, jännittävää odotuksen aikaa mutta mua vaan masentaa.
Tyttöä odottaessa voin hyvin loppuun saakka. Olin hyväntuulinen ja iloinen, vaikka silloinkin oli nukkumisvaikeuksia ja kremppaa. Mutta en ollut henkisesti näin rikki kuin nyt olen. Ja nyt on vaan päivistä kiinni, toivottavasti ei viikoista. Mutta en osaa aloittaa mitään, en osaa suunnitella mitään enkä halua nähdä ketään.
Tämä aika tuntuu tosi pitkältä. Odottavan aika on pitkä. Kumpa se kuitenkin olisi kovin kovin lyhyt.
Olen mä fyysisestikin hajalla kun kolottelee ja vihloo ja muuta, mut ennen kaikkea mä oon henkisesti ihan loppu. Pelkään että tämä menee yliajalle, mikä on ihan mahdollista tietenkin! Mutta jos joudun tässä olotilassa olemaan vielä monta viikkoa, en tiedä miten kestän.
Mies ja tytär ei ansaitse tällaista mörköä vaimoksi ja äidiksi. Tiuskin ja mökötän. Olen surullinen ja itkuinen, ja haluaisin niin tämän vaiheen olevan jo ohi! Tämän ajan pitäisi olla iloista, jännittävää odotuksen aikaa mutta mua vaan masentaa.
Tyttöä odottaessa voin hyvin loppuun saakka. Olin hyväntuulinen ja iloinen, vaikka silloinkin oli nukkumisvaikeuksia ja kremppaa. Mutta en ollut henkisesti näin rikki kuin nyt olen. Ja nyt on vaan päivistä kiinni, toivottavasti ei viikoista. Mutta en osaa aloittaa mitään, en osaa suunnitella mitään enkä halua nähdä ketään.
Tämä aika tuntuu tosi pitkältä. Odottavan aika on pitkä. Kumpa se kuitenkin olisi kovin kovin lyhyt.
keskiviikko 1. elokuuta 2012
ttu. kele. tana.
Tänään vituttaa kaikki. Sattuu, jomottaa, vihloo ja vauva painaa tosi alas. Kaiken tekeminen sattuu. Supistukset on säälittäviä harkkaversioita eikä yhtään kipeetä oo tullut. Maha on kuralla ja on huono olo.
Mä olen räjähtelevä ruutitynnyri, olo on antisosiaalinen ja tekee mieli vaan mököttää peiton alla.
Kävin tänään ostoksilla ja ai että niitä sympaattisia hymyjä ja katseita. Argh! Teki mieli tirvaista niitä kaikkia naamaan!
Että sellainen fiilis täällä.
Mä olen räjähtelevä ruutitynnyri, olo on antisosiaalinen ja tekee mieli vaan mököttää peiton alla.
Kävin tänään ostoksilla ja ai että niitä sympaattisia hymyjä ja katseita. Argh! Teki mieli tirvaista niitä kaikkia naamaan!
Että sellainen fiilis täällä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)